Kuka voi kieltä oppia

Maailmassa on laskutavasta riippuen 6000 – 9000 eri kieltä, jotka puolestaan luokitellaan noin 200 eri kielikuntaan. Kielten oppimisen kannalta joukkoon mahtuu helpompia ja vaikeampia kieliä oppia. Kieliä on listattu niiden oppimisen vaikeuden perusteella paljon, ja yksi arvovaltaisimmista listausten tekijöistä on yhdysvaltalainen Foreign Service Institute (FSI).

Kielten oppiminen on aina luontevinta ja helpointa lapsille ja nuorille. Heillä kielten opiskelu sujuu aivan itsestään kunhan siihen annetaan vain tarvittavat keinot ja virikkeet. Siksi kielten opettamiseen tulisikin kouluissa panostaa, ja jo päiväkodeissa voitaisiin asiaan kiinnittää huomiota. Valitettavan usein kuitenkin byrokratia tulee tässä hidasteeksi tai jopa esteeksi. Mutta onneksi myös aikuiselle kielten opiskelu on täysin mahdollista hyvinkin kohtuullisessa ajassa, kunhan vaan opetus on tehokasta ja tarpeeksi intensiivistä.

FSI perustaa listauksensa sen mukaan, kuinka monen viikon aktiivisen työajan jälkeen opiskelija saavuttaa työskentelyyn riittävän kirjallisen ja suullisen lukutaidon kyseisellä vieraalla kielellä. Listauksen vertailussa tutkitut opiskelijat ovat äidinkieleltään englanninkielisiä ja listatut kielet ovat laajimmin puhuttuja kieliä maailmassa.

Vaikeimmat opittavat

FSI:n listauksen mukaan maailman vaikeimmin opittavia kieliä täytyy opiskella vähintään 88 viikon ajan, eli 2 200 työtunnin ajan. Näitä vaikeimmin opittavia kieliä on muun muassa mandariinikiina, joka on myös maailman eniten äidinkielenä puhuttu kieli. Myös arabia, japani, korea sekä kantoninkiina ovat vaikeimpien kielien kärjessä.

Kiinan kielet ovat listauksen kärjessä, sillä niiden kuvamerkein kirjoitetut tekstit eivät anna minkäänlaista tukea lausumiseen. Myös kieltä puhuttaessa äänen painotuksilla ja äänenkorkeudella on suuri vaikutus sanan merkitykseen. Esimerkiksi mandariinikiinan sana “ma” voi tarkoittaa eri tavalla lausuttaessa joko äitiä, hevosta, hamppua, nuhtelua tai sijoittuessaan sanan loppuun kysymystä. Kiinan kieltä kirjoitettaessa kirjoitusmerkit tulee opetella ulkoa, ja esimerkiksi kantoninkiinassa merkkejä on 22 000 erilaista.

Japanin kieltä on puolestaan helppo lausua, mutta siinä on kolme erilaista kirjoitusjärjestelmää mikä vaikeuttaa kirjoittamisen opiskelua. Samoin arabian kielessä kirjoitusasu on itsessään jo hankala koska kirjoitusmerkit ovat täysin latinalaisista aakkosista poikkeavia. Arabian kielessä ei vokaaleja kirjoiteta ollenkaan, ja ja aakkosiakin on neljä eri mallia.

Toiseksi vaikeimmat kielet

Toiseksi vaikeimpien kielien kategorian kieliä tulee FSI:n listauksen mukaan opiskella vähintään 44 viikon eli 1 100 työtunnin ajan. Tähän kategoriaan sijoittuu myös suomen kieli ja sen oppiminen. Suomen kielen tekee hankalaksi opiskella etenkin englanninkieliselle opiskelijalle sen vierasperäiset ugrilaisperäiset sanat.

Myös suomen kielen kielioppi on vaikeaa sijamuotoineen, joita on kaikkiaan 15. Muuttuvat pienet päätteet suomen kielen sanoissa muuttavat sanan merkityksen täysin erilaiseksi. Myös sukupuolineutraalit sanat ovat esimerkiksi englanninkieliselle oppijalle outo asia, koska he ovat tottuneet maskuliini- ja feminiini -muotoihin sekä artikkeleihin. Muita erityisesti englanninkieliselle oppijalle vaikeita kieliä ovat suomen sukulaiskielet kuten unkari ja viro, sekä esimerkiksi georgia, mongoli ja thai.

Helpoimmat kielet oppia

FSI:n listauksen mukaan helpoimmin opittavien kielten oppimiseen siten, että kielellä pärjää työelämässä, kuluu aikaa 23 – 24 viikkoa. Näihin helposti opittaviin kieliin kuuluu pohjoismaalaiset kielet ruotsi, norja, tanska sekä hollanti, espanja ja romania. Tähän helposti opittavien kielten ajatukseen perustuu myös esperanto. Se on luonnollisiin romaanisiin kieliin perustuva mutta kuitenkin täysin keinotekoinen kieli.